Kukinta

Passiflorien kukkia on kaikenkokoisia. Taustalla 'Snow Queen' -hybridi ja sen päällä P. suberosan pikkuruinen kukka. 

Passiflorien vuodenkierto

Passiflorien tyypillistä kukinta-aikaa on loppukesä ja syksy. Jotkut lajit saattavat innostua kukkimaan jo keväällä, mutta suurin osa ajoittuu kasvukauden loppupäähän. 

Sisäkasveilla kasvukausi alkaa helmi-maaliskuussa, kun valon määrä alkaa selkeästi lisääntymään. Silloin kasvi aloittaa vegetatiivisen kasvuvaiheen, eli kasvattaa runsaasti vartta ja lehtiä. Tähän vaiheeseen kasville on hyvä antaa typpipitoista lannoitetta, joka edistää hyvää, tervettä kasvua. 

Loppukesää kohti mennessä kasvi alkaa kehittämään kukkasilmuja, jos se on kukintaiässä ja tätä on edeltänyt oikeanlainen lepokausi, jotta kukintainduktio syntyy.

Eri kasveille kukintainduktio syntyy eri asioista. Tämä tarkoittaa erilaisia signaaleja, jotka kertovat kasville vuodenajoista ja niiden vaihtelusta. Koska kukinta tapahtuu loppukesällä ja syksyllä, kasvin täytyy tietää, että tätä on edeltänyt talvi. Luonnossa kasvit huomaavat vuodenajat aivan eri tavalla kuin sisätiloissa, joten sisällä vuodenaikojen vaihtelusta on huolehdittava vähän eri tavalla. 

Joillekin passiflorille "talvi" tarkoittaa vain lämpötilan laskua. Esimerkiksi kenties parhaiten tunnettu suvun edustaja, Passiflora caerulea tarvitsee talvella lämpötilan laskun alle 18 asteen, jotta se tietää, että on talvi. Useimmille viileää talvea vaativille lajeille riittää, että lämpötilassa tapahtuu noin viiden asteen lasku talvea kohti, mutta toiset vaativat enemmän. 

Toisille lajeille talvi taas tarkoittaa kuivaa kautta. Tällaisia ovat muun muassa P. morifolia, P. mexicana ja P. bryonioides. Näillä kastelua tulee reilusti vähentää talvikaudella. Kasvi pudottaa runsaasti lehtiä ja kuivattaa versojaan. Ilman tätä reaktiota kasvi ei tunnista vuodenaikoja, jolloin se ei osaa kukkia oikeaan aikaan, vaan jää helposti pelkkään vegetatiivisen kasvun vaiheeseen. 

Mitä kukintaan tarvitaan?

Kukinta vie kasvilta todella paljon energiaa, joten kukkivan kasvin tulee saada riittävästi valoa, ravinteita ja vettä. Jos nämä jäävät puutteellisiksi, kukkia ei tule yhtä paljon, ne saattavat olla pieniä, kalpean värisiä tai pahimmassa tapauksessa nuput saattavat kellastua ja pudota, koska kasvilla ei riitä energia niiden kasvuun. 

Kukintavaiheeseen eli generatiivisen kasvun vaiheeseen siirtyvä kasvi tarvitsee erilaisia ravinteita kuin lehtikasvuvaiheessa, eli vegetatiivisessa vaiheessa oleva kasvi. Typen tarve vähenee ja kaliumin ja fosforin tarve lisääntyy. Tämän vuoksi kukintaa varten on olemassa erilaisia lannoitteita kuin kasvuvaiheeseen. Näistä syvemmin aiemmin julkaistussa kaksiosaisessa lannoitepostauksessa. 

Jos kukintaa haluaa tukea parhaalla mahdollisella tavalla, kannattaa tämä ennakoida kesän loppupuolella, noin heinäkuun paikkeilla ja alkaa vähitellen siirtymään kukintalannoitteen käyttöön. Tämä on helpointa tehdä käyttämällä kasvu- ja kukintalannoitetta yhtä aikaa siten, että kasvulannoitteen määrää vähennetään ja kukintalannoitteen määrää lisätään asteittain. Lannoitusta jatketaan niin kauan kuin kukinta jatkuu, jonka jälkeen kukintalannoitteen voi lopettaa ja jatkaa lepokauden lannoittamista pienellä määrällä kasvulannoitetta harvakseltaan annettuna. 

Erityisen hyviä kokemuksia kukinnan tehostamisessa minulla on Bio Bizzin Top Maxista, joka on ravinteidenottoa tehistava lisäravinne. Kun ravinteidenotto maksimoidaan, niin kasvi voi panostaa kukintaan mahdollisimman paljon. 

Kukinnan jälkeen

Toiset lajit, kuten Passiflora morifolia voivat pölyttää itsensä ja voivat kukinnan jälkeen tehdä hedelmiä.

Kun kukinta loppuu, passiflorat siirtyvät yleensä jonkinlaiseen lepotilaan. Lehtiä saattaa pudota ja kasvi saattaa kuivattaa pitkiäkin osuuksia köynnöstä. Tämä on normaalia ja kuuluu lepotilaan siirtymiseen. Leikkaa kasvia tarpeen mukaan ja poista kellastuneet lehdet. 

Muista vähentää kastelua, kun lehtien määrä vähenee, sillä samalla myös kasvin vedentarve vähenee. Anna kasvin levätä. Älä vaihda ruukkua tai tee muutakaan kovin radikaalia nyt. Kasvin vuodenkierto on lopussa ja nyt se tarvitsee lepoa ennen uutta kasvukautta. 

Lannoitusta vähennetään samalla, kun kukinta alkaa vähentyä. Lepokaudella lannoitetta voi antaa esimerkiksi kerran kuussa, pienellä annostuksella. 

Valoa kasvit tarvitsevat talvellakin ja jotta kasvit pärjäävät yli Suomen pimeän talven, on niille syytä antaa lisävalaistusta pimeimpään vuodenaikaan. Valaistuksesta kirjoitin oman postauksensa ja sieltä löydät lisää vinkkejä siihen, miten passifloria (ja miksei muitakin kasveja!) kannattaa valaista.