Passiflora foetida

Passiflora foetida 'Nova Odessa' Kuva: Sabrina Kern

Suku: Passiflora

Alasuku: Passiflora

Yläsektio: Stipulata

Sektio: Dysomia

Passiflora foetida on mielenkiintoinen laji - tai ehkä pikemminkin lajiryhmä - passiflorien joukossa. Se on erittäin monimuotoinen ja näistä kasveista opitaan kaiken aikaa lisää. On mahdollista, että kun tutkimus menee eteenpäin, foetida -nimen alta lohkaistaan useampi eri laji erilleen. Erilaisia foetidan muunnoksia tunnetaan viitisenkymmentä, joista osa on nimettyjä ja osa ei. 

Foetida -ryhmä jaetaan karkeasti puna- ja keltahedelmäisiin muunnoksiin, mutta tutkimuksen mennessä eteenpäin tämä ehtii varmasti mennä moneen kertaan uusiksi. 

P. foetidan keltahedelmäinen muunnos 'Nova Odessa'. Kuva: Sabrina Kern

"Foetida" tarkoittaa haisevaa ja tämä viittaa siihen, että kasvin lehdillä on ominainen haju, jonka huomaa erityisesti kasvia siirrellessä tai lehtiä kosketellessa. Paikoillaan ollessaan kasvi ei haise, mutta erityisesti vaurioituneet lehdet haisevat melko voimakkaalle. Omasta mielestäni haju ei ole erityisen paha, se muistuttaa lähinnä vanhaa kunnon Tolua. 

Foetida-ryhmän kasveilla on yksi erikoinen ominaisuus, jota muilla passioilla ei ole. Niillä on lehtihangoissaan samantyyppisiä pyydyskarvoja kuin kihokeilla. Karvan päässä on tahmea nestepisara, johon pienet hyönteiset tarttuvat kiinni. 

Passiflora foetidan lehtihangoissa on tahmeat hyönteispyydykset. Kuva: Emilia Schulman

Kihokeista poiketen P. foetidalla ei kuitenkaan ole samanlaisia ruuansulatusnesteitä, joten se ei pysty käyttämään hyönteisiä ravinnokseen samalla tavalla kuin lihansyöjäkasvit. Se onkin ikään kuin puoliväliin kehittynyt lihansyöjäkasvi. Englanniksi tällaisilla kasveja kutsutaan nimellä "protocarnivorous plant" (lue lisää: Wikipedia )

P. fietidan lehdet, varret ja kärhet ovat karvaiset. Kuva: Emilia Schulman

Luontaisissa kasvuympäristöissään trooppisessa Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa P. foetidat saattavat kasvaa vesistöjen lähellä ja jopa suoraan virtaavassa vedessä. Tämä kertookin tämän lajin vedentarpeesta, joka on tavanomaista suurempi. Se sietää kosteampaa kasvualustaa, mutta seisovasta vedestä sekään ei tykkää, joten kasvualustan on hyvä olla hyvin läpäisevä. 

Jos sattuisi olemaan vesiviljelystä tai semihydrosta kiinnostunut, voisi P. foetida olla hyvä laji sellaiseen, sillä se viihtyy kosteammassa ympäristöissä kuin muut passiot. 

Runsas valo, lämpö on ja korkea ilmankosteus on tällekin lajille hyväksi. Se hyötyisi kasvihuoneesta, mutta jos sellaista ei ole, kannattaa kasvi sijoittaa mahdollisimman aurinkoiselle paikalle. Ilmankostutin auttaa pitämään kosteuden sopivalla tasolla. Se ehkäisee myös tuholaisongelmia. Hyönteispyydyksistään huolimatta P. foetida voi saada esimerkiksi ripsiäisiä. 

Jos sattuisi olemaan hyvä lasitettu parveke tai lämmin aurinkoinen paikka ulkona, voisi se olla hyvä paikka P. foetidan kesänviettoon. Lämpötilan kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana, sillä alle 10°C lämpötila on tälle trooppiselle kasville tappava.

Lannoitetaan kasvukaudella mieluiten nestemäisellä lannoitteella lannoitepakkauksen ohjeiden mukaisesti. Talvikaudellakin voi lannoittaa, mutta noin 1/4 normaalista annoksesta, noin joka toisella tai -kolmannella kastelukerralla. Keski-loppukesästä lannoitteen voi vaihtaa vähätyppiseen tai typettömään kukintaa edistämään. 

Oman kokemukseni mukaan Passiflora foetida ei ole erityisen hanakka kukkimaan sisätiloissa. Oma kasvini on noin kahdeksanvuotias tätä kirjoittaessa ja se on tehnyt kerran yhden kukan, josta minulla on vain huonoja kuvia. Sain tätä postausta varten saksalaiselta passifloraharrastajalta Sabrina Kerniltä kuvia P. foetidan 'Nova Odessa' -muunnoksesta, josta olemme tässä postauksessa saaneet nauttia. 

P. foetidan nuppua ympäröivät koristeelliset tukilehdet. Kuva: Sabrina Kern