Passiflora mexicana

Suku: Passiflora

Alasuku: Decaloba

Kotoisin Meksikosta, missä kasvaa metsäisillä, mutta myös kuivilla ja aavikkoisilla alueilla. 

Passiflora mexicana on kotoisin hyvin kuiviltakin alueilta, joten sen kastelun kanssa on oltava varovaisempi kuin muiden lajien kanssa. Kasvualustan tulisi kuivahtaa noin kerran viikossa. Saviruukku ja erittäin hyvin läpäisevä kasvualusta edistää kuivumista. Kasvualustaan voi sekoittaa noin puolet ruukkusoraa tai perliittiä.

Passiflora mexicana on herkkä kukkimaan ja kukat pysyvät monista muista lajeista poiketen auki jopa 3-4 päivää. Sinä aikana lisäteriö vaihtaa väriään lohenpunaisesta vaaleanvioletiksi. Näin samassa kasvissa voi olla samaan aikaan eri värisiä kukkia.

Kukat tuoksuvat melko voimakkaasti ja tuoksu on jokseenkin epämiellyttävä. Erittäin kaunis kasvi, mutta en suosittelisi kovin pieneen tilaan tai ainakin ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia. 

Toisaalta, kasvimaailmasta löytyy huomattavasti pahempiakin hajuja kuin Passiflora mexicanan kukka. Tämä kuitenkaan ei vaikuta jäljittelevän tuoksullaan mätänevää lihaa tai muuta yhtä inhottavaa. Toiset kuvaavat kukkien tuoksun muistuttavan koipalloja. Itse en osaa siihen ottaa kantaa, koska en ole koskaan haistanut koipalloja. 

Psddiflora mexicanan kasvutapa on voimakkaasti ylöspäin suuntaava. Se vaatii tuen, jota pitkin köynnöstää. Kasvun ohjaaminen alaspäin aiheuttaa haaroittumista ylöspäin, joten paras on, jos kasvi saa kasvaa mahdollisimman paljon ylös päin. 

Lannoitetaan kasvukaudella typpipitoisella lannoitteella. Jos kukintaa haluaa edistää, kannattaa lannoite vaihtaa loppukesästä typettömään tai vähätyppiseen.